Formula 1 eli Formula One World Championship on autokilpailu, joka on perustettu vuonna 1950. Formula 1:tä pidetään korkeatasoisimpana yksipaikkaisten kilpa-autojen kilpailuista. Kansainvälinen autoliitto toimii kilpailujen järjestäjänä ja lajia pidetään urheilulajeista maailman kalleimpana. Formula 1 -kausi koostuu eri puolilla maailmaa käytävien kilpailujen sarjasta, joita kutsutaan nimellä Grand Prix. Grand Prix -kilpailuja ajetaan Formula 1 -radoilla, sekä myös yleisillä teillä, jotka kilpailujen ajaksi suljetaan muulta liikenteeltä.

Formula 1 -kilpailut ja -markkinat ovat perinteisesti keskittyneet Eurooppaan. Kisoja on kuitenkin järjestetty jo niiden alkuajoista lähtien muuallakin maailmassa ja ne ovat viime aikoina laajentuneet varsinkin Aasian suuntaan. Formula 1:een liittyvät poliittiset ja taloudelliset asiat herättävät myös paljon kiinnostusta yleisössä, koska lajin ympärillä liikkuu muutenkin paljon rahaa.

Formula 1 -sarjassa kilpaillaan kahdesta eri voitosta. Yksittäiset Grand Prix -kilpailut pisteytetään ja kauden lopuksi jaetaan kaksi pääpalkintoa. Toinen on titteli parhaan kuljettajan, ja toinen parhaan autonvalmistajan maailmanmestaruudesta. Autot, joilla ajetaan Formula 1:tä, ovat kaikkein nopeimpia käytössä olevia rata-autoja. Ne saavuttavat jopa 375 kilometrin tuntinopeuden.

Formulatallien on itse rakennettava kilpa-autojensa runko, mikä eroaa monista muista autourheilulajeista. Lajin alkuaikoina tallit olivat yleensä suurten autonvalmistajien, kuten Ferrarin tai Mercedes-Benzin tehdastalleja. Yksityistalleja tuli myöhemmin mukaan kilpailuun, mutta suunta on taas menossa tehdastalleihin päin. Korkeat kustannukset rajoittavat formulakilpailuun osallistujien määrää. Ferrari on ainoa tehdastalli, joka on ollut mukana Formula 1 -kisoissa alusta saakka.

Grand Prix -kilpailuviikonloppu

Formula 1 -viikonloppu aloitetaan perjantaina, lukuun ottamatta Monacoa, jossa se alkaa jo torstaina. Kilpailuviikonloppu alkaa kahdella vapaalla harjoituksella jotka ajetaan aamu- ja iltapäivällä ja joista kumpikin kestää puolitoista tuntia. Harjoitusten idea on se, että kuljettajat voivat tutustua ajettavaan rataan ja että kilpa-autoille voidaan valita tulevaan kisaan sopivat renkaat ja tehdä tarvittavat säädöt. Myös lauantaina aamupäivällä pidetään yhdet tunnin kestävät vapaat harjoitukset.

Lauantai-iltapäivänä vapaiden harjoitusten jälkeen ajetaan aika-ajot, jotka kestävät noin tunnin. Niissä ratkeaa Sunnuntaina ajettavan varsinaisen kilpailun lähtöjärjestys. Autot ajavat radalla yhtä aikaa. Ajettavien kierrosten määrää ei ole rajattu. Nykyään aika-ajot ovat kolmivaiheiset ja vaiheita kutsutaan nimityksillä Q1, Q2 ja Q3. Ensimmäinen osio, Q1, kestää 18 minuuttia. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan aika-ajojen Q1 -vaiheeseen osallistuu 22 autoa, joista kuusi hitaimman kierrosajan ajanutta putoavat alimmille paikoille varsinaisen kisan lähtöjärjestyksessä.

Pääsääntöisesti 16 muuta autoa jatkavat toiseen vaiheeseen. Pienen tauon jälkeen ajetaan Q2 -osio, joka kestää 15 minuuttia. Edellisen vaiheen kierrosajat nollataan eli Q1:n kierrosaikoja ei enää oteta huomioon. Kymmenen nopeinta kuljettajaa etenevät Q3 -vaiheeseen ja kuusi muuta tippuvat ennen viimeistä osiota. Q3 -vaiheessa kierrosajat nollataan taas ja kuljettajat ajavat 12 minuuttia. Lopulliset lähtöpaikat määrittyvät kun Q3 on ajettu. Nopeimmat kierrosajat ajaneet kuljettajat pääsevät varsinaisen kilpailun lähtöjärjestyksessä korkeimmalle, parhaan ajan ajanut paalupaikalle. Kuskit voivat saada myös rangaistuksia erilaisista rikkeistä, jotka vaikuttavat lopulliseen lähtöjärjestykseen mitattujen aikojen lisäksi.

Varsinaiset Formula 1 -kisat alkavat sunnuntaina iltapäivällä lämmittelykierroksella, jonka jälkeen osanottajat asettuvat aika-ajoissa ratkenneille lähtöpaikoilleen. Radan yläpuolella olevat merkkivalot osoittavat koska kilpailu alkaa. Kilpailut ovat lähes aina hieman yli 300 kilometrin pituisia, lukuun ottamatta Monacossa ajettavaa kilpailua, joka on pituudeltaan lyhyempi. Ajoaika on noin puolitoista tuntia ja jos kilpailu venyy esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden takia, kilpailu keskeytetään kahteen tuntiin.

Kilpailun voittaja on se, joka ajaa ensimmäisenä maaliviivaan ajettuaan tietyn määrän kierroksia. Grand Prix -kisoissa on erilaisia sääntöjä liittyen itse ajoon ja ohituksiin sekä esimerkiksi auton varusteluun ja huoltoon kisan aikana.

Kuuluisia Formula 1 -kuljettajia

Jo uransa lopettaneista kuljettajista mainitsemisen arvoinen on argentiinalainen Juan Manuel Fangio. Hän on viisinkertainen Formula 1:n maailmanmestari ja kilpaili 1950-luvulla, mutta monet pitävät häntä edelleen maailman parhaana kilpa-ajajana. Toinen kaikkien aikojen tunnetuimmista kuljettajista on Ayrton Senna. Hän kuoli vuonna 1994 kilpailuissa sattuneen ulosajon aiheuttaneisiin vammoihin. Senna vaikutti Formula 1:ssä 1980 ja -90 -luvuilla ja ajoi pisimpään McLarenilla.

Michael Schumacher kolmantena esimerkkinä hallitsee monia tilastoja. Hän on kaikkien aikojen menestynein Formula 1 -kuljettaja ja hänellä on muun muassa enemmän maailmanmestaruuksia ja Grand Prix -voittoja kuin kenelläkään muulla Formula 1 -kuskilla. Schumacher ajoi yhteensä 19 kautta muun muassa Mercedeksellä ja Ferrarilla. Hän joutui lasketteluonnettomuuteen vuonna 2013.

Tämänhetkisistä Formula 1 -kuljettajista yksi tunnetuimmista on kaksi maailmanmestaruutta voittanut espanjalainen Fernando Alonso. Hänet on kiinnitetty McLarenille kaudelle 2017. Kolminkertainen maailmanmestari Lewis Hamilton ajaa Mercedeksen tallissa kauden 2017. Myös suomalaiset ovat menestyneet Formula 1:ssä. Kimi Räikkönen on voittanut Formula 1 maailmanmestaruuden vuonna 2007. Hän jatkaa kaudella 2017 Ferrarin tallissa, jossa on ajanut jo muutaman vuoden. Saksalais-suomalainen Nico Rosberg, lopetti uransa viime kauteen, jolloin voitti ensimmäisen Formula 1 maailmanmestaruutensa. Suomalainen Valtteri Bottas ottaa tulevalla kaudella Nico Rosbergin paikan Mercedeksellä.